Scorsese ei petä katsojaa tässäkään mestariteoksessaan, vaan elokuva pitää katsojaansa tiiviissä otteessa koko 138 minuutin ajan. Elokuvan ikäraja on Suomessa K-16, mikä on täysin kohdillaan, sillä vaikka itse elokuva ei varsinaisesti ole pelottava eikä siinä näytetä kovinkaan väkivaltaisia kohtauksia, jää juoni kuitenkin kalvamaan katsojan mieltä vielä pitkäksi ajaksi.
Elokuvan juoni on suunniteltu viimeistäkin kohtausta myöten nerokkaasti tuottamaan suurta hämmennystä katsojalleen. Juoni on monimutkainen ja hieman vaikea tulkita ainakin ensimmäisellä katsomiskerralla, mutta kun katsoja viimein pääsee kiinni juoneen, kokee hän mitä suurimman ahaa-elämyksen elokuvan päätyttyä. Kiitokset elokuvan mainiosta tunnelmasta kuuluvat puvustajille ja soundtrackin laatijoille, sillä elokuvan lavastus ja puvustus kuvaa todentuntuisesti kultaista 1950-lukua.
Leonardo DiCaprio ja Mark Ruffalo tekevät elokuvassa elämänsä roolisuoritukset. DiCaprion esittämä päähenkilö Edward Daniels on kaikessa karuudessaan ja mystisyydessään kuitenkin sympatiaa herättävä hahmo, jonka DiCaprio on herättänyt eloon filmatisoinnin ansaitsemalla tavalla. Ruffalon roolihahmo Chuck Aulen on hieman mitään sanomaton päähenkilön rinnalla, mutta on varmaa, että yleensä komedioissa sekä romanttisissa elokuvissa esiintynyt Ruffalo on päässyt irti maineestaan komedianäyttelijänä.
Scorsese on onnistunut luomaan elokuvaan aavemaisen tunnelman erikoistehosteiden ja muiden efektien avulla, sillä jo heti elokuvan alku takaa kylmät väreet katsojan selkäpiihin alkumetreistä lopputeksteihin. Elokuva Suljettu saari on samaa tasoa muiden Scorsesen elokuvien kanssa, kuten Taksikuski ja The Departed. Suosittelen elokuvaa kaikenkarvaisille jännityksen ja trillereiden faneille. Elokuva on katsomisen arvoinen, eikä varmasti jätä trillereistä piittaamatontakaan kylmäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti