Syrjäytyminen on alati kasvava ongelma. Osa pienistä lapsista jää jo päivähoidossa kanssakäymisen ulkopuolelle. Jotkut jäävät yksin ujouden takia, mutta useilla kyse voi olla myös psyykkisestä häiriöstä, aspergerin oireryhmästä tai autismista. Tällaisista häiriöistä kärsivät ihmiset jäävät helposti yksin vaivansa kanssa, koska luulevat, että heissä on jotain vikaa kun ihmissuhteiden ylläpitäminen ei luonnistu.
Varsinkin lapset osaavat olla todella julmia huomattuaan jonkun ryhmästä poikkeavan. He käyttävät tämän uhrin heikkouksia hyväksi ja voivat aiheuttaa jopa elinikäiset traumat, jotka vaikuttavat henkilön myöhempiinkin ihmissuhteisiin. Yksinäisyys ja sitä seuraava syrjäytyminen voivat aiheuttaa psykologisia ongelmia, vaikka niitä ei olisi ennen ollutkaan. Pahimmissa tapauksissa yksinäisyys voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja itsensä satuttamiseen, yleensä viiltelyyn. Yksinäiset ihmiset ajattelevat olevansa hylkiöitä ja häpeävät itseään. Mielestäni yksinäisyys voi olla joissakin tapauksissa täysin omaa syytä. Itse useasti koulua vaihtaneena tiesin, että jos en itse mene hankkimaan ystäviä ja esittäytymään muille, en tule tutustumaan kehenkään. Niinpä otin härkää rohkeasti sarvista ja lähdin juttelemaan täysin tuntemattomille. Se kannatti, sillä en ikinä jäänyt yksin. Toki ystävien hankkiminen vaatii rohkeutta. Mielestäni pieni pelko on pientä verrattuna siihen, että joutuu olemaan yksin, vailla ketään, kenelle kertoa mieltä painavia asioita tai jakaa ilonaiheita.
Yksinäisyyteen voi ja pitää puuttua. Lasten ja nuorten yksinäisyys johtuu yleensä kiusatuksi joutumisesta tai siitä että kotona menee huonosti. Lapset ja nuoret eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka voivat kärsiä yksinäisyydestä, vaan yksinäisyys on hyvin ajankohtainen aihe myös aikuisten ja vanhusten keskuudessa. Aikuisten ja vanhusten yksinäisyys voi johtaa juurensa puolison poismenoon ja siitä johtuvaan masennukseen. Yksinäiset aikuiset turvautuvat alkoholiin ja jättäytyvät yhteiskunnan ulkopuolelle avun saavuttamattomiin. Vanhukset voivat ajatella elämänsä olevan täysin ohi eikä elämisen arvoista. Liian moni vanhus joutuu kuolemaan täysin yksin joko läheisten kuoltua tai ilman muuta sukua läsnä. Sosiaalitoimi tarjoaa yksinäisille aikuisille ja vanhuksille kattavia seurapalveluita, mutta liian usein ne jäävät käyttämättä. Tietenkään kaikki eivät pidä yksinäisyyttä ongelmana, vaan nauttivat omasta rauhasta.
Yksinäisyys voi jättää ihmiseen parantumattomat arvet. Yhteiskunnan tulisi yrittää vähentää lasten ja nuorten syrjäytymisen riskiä ja tukea aikuisia ja vanhuksia. Tietysti on täysin ymmärrettävää, että sosiaalitoimen resurssit eivät riitä kattavaan ennaltaehkäisyyn, mutta silloin koululaitos voi ojentaa auttavan kätensä ja toimia sosiaalitoimen kanssa yhteistyössä kohti parempaa ja yksinäisyyttä vastustavaa yhteiskuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti